Jatkuva kiire ja pitkäaikainen stressi
Stressi ja sen vaikutukset arkeen, työmailmaan ja uupumukseen.
(3 min)
Tietotyö tuottaa paljon pähkinöitä purtavaksi - ja sen myötä luo monelle stressiä.
Stressi on vahvasti mukana arjessa. Ihmiset ovat hyviä joustamaan. On helppo joustaa harrastuksistaan, liikunnasta, unesta ja vapaa-ajasta, jotta töihin jäisi enemmän aikaa. Ja töissäkin joustetaan, töitä tehdään niin ahkerasti, että tauot ja lounaat tahtovat jäädä.
Reippaamat syövät lounaan samaan aikaan, kun tekevät töitä. Ja miksi näin ei tehtäisi? Vaikuttaa vahvasti siltä, että tähän jopa kannustetaan. Kiireisyyttä palvotaan, ja se toimii jopa virheellisesti synonyymina tehokkuudelle.
Kun näkee ystäviään, läheisiään, tuttaviaan tai vaikka työkavereitaan kahvikoneen äärellä, ja vaihtaa kuulumisia, ovat monelle tuttuja seuraavanlaiset vastaukset: ”kiirettä on pitänyt”, ”nyt on ollut aika hektistä” tai ”ei tässä kiirettä kummempaa”. Kun emme ole nähneet tiettyä ystävää pitkään aikaan, on ajanpuute usein syynä. Aikaa ei ole mihinkään, ja jatkuvasti on kiire minne milloinkin. Eli korostamme usein sitä, miten kiireisiä olemme. Mutta kuinka tehokkaita oikeastaan olemme?
Tutkimusten mukaan, 46,9% ajastamme emme edes keskity tehtävään. (1) Iso-Britanniassa tehty tutkimus totesi, että keskimääräinen toimistotyöntekijä on tehokas vain 2 h 53 minuuttia työpäivästä. (2) Kännykät, sähköpostit, ja muut häiriötekijät, keskeyttävät meitä jatkuvasti. Monet tuntuvat uskovan, että multitaskaus on toimiva konsepti, vaikka tutkitusti se ei sitä ole. Aivoilla kestää keskimäärin 25 min vaihtaa kokonaisuudessaan tehtävästä toiseen johtuen huomion viiveestä ( eng. attention residue). Ja kaiken lisäksi se vie energiaa.
Omaa terveyttä on vaikea arvostaa, kun se on vielä tallessa
Kun pitää itsensä kiireisenä, voi päivä tuntua tehokkaalta. Mutta emme välttämättä saa niin paljon aikaiseksi, kuin haluaisimme, tai voisimme. Kiireessä itsessään ei välttämättä ole mitään vikaa, mutta jos työskentely on tehotonta, ja jatkuva kiireen tunne tuo mukanaan stressiä, voivat ongelmat realisoitua.
Stressin vaikutukset
Tehdään tässä vaiheessa selväksi, että lyhytaikainen stressi ei ole huonoa. Stressaaminen on kehomme tapa tehostaa toimintaamme. Stressihormonin, eli kortisolin, erittyessä kehoomme keskittymiskyky paranee, syke nousee ja jaksamme hieman pidempään. Ongelmaksi muodostuu pitkäaikainen stressi, joka mm. nostaa tulehdusarvojamme, heikentää muistia ja syövyttää aivojamme. (3,4)
Pitkäaikainen stressi voi johtaa mm. uupumukseen, masennukseen, paniikkikohtauksiin, painon nousuun, uniongelmiin, ärtymykseen… lista on lähes loputon. (5,6) On ihmeellistä, miten pitkäaikainen stressi voikin vahingoittaa kehoamme niin pahasti.
Kun stressaamme pitkään, käy kehomme jatkuvasti ylikierroksilla. Jos auton moottoria huudattaa pitämällä kaasun jatkuvasti pohjassa, niin ymmärrämme että tämä ei ole kestävää, eikä järkevää. Jostain syystä, kun kyseessä on ihminen, emme samalla tavalla huomioi kun mennään liian pitkään kaasu pohjassa. Seinä tulee usein yllättäen vastaan. Omaa terveyttä on vaikea arvostaa, kun se on vielä tallessa.
Noin neljännes suomalaisista kokee ainakin jossakin muodossa työstressiä. (7) On ymmärrettävää, että välillä pitää joustaa töissä, mutta terveyden kannalta ei ole järkevää joustaa useita viikkoja, tai kuukausia. Eikä kyse ole tietenkään vain työpäivän pituudesta, vaan viihtyvyyteen vaikuttavia tekijöitä on useita. Työtehtävien epäselvyys, määrä, mahdollisuudet oppia ja kehittää itseään, epävarmuus ja arvostus, ovat muutamia asioita, jotka vaikuttavat työpäivän mielekkyyteen. (8)
Stressin seuraava vaihe on uupumus, josta neljännes aikuisväestöstä kärsii välillä. Ja joka viides suomalainen sairastuu masennukseen elämänsä aikana. (8) Jokainen voi omasta lähipiiristään, kaveriporukastaan, tai perheestään tehdä jaon viiteen. Kaikki vitoset käsi pystyyn, tilastollisesti te kärsitte, tai tulette kärsimään masennuksesta.
Määrä on pelottavan suuri. Monesti masentuneen taustalla voi juurikin olla uupumusta, tai pitkäaikaista stressiä. (9) On toki muitakin tilanteita elämässä, jotka vaikuttavat hyvinvointiimme. Ja kun henkilö on uupunut tai masentunut, voi toipumiseen mennä pitkä aika. Ja tämä ei ole yhden ainoan henkilön ongelma ja kamppailu, vaan vaikutuksia on lähipiiriin, perheeseen ja toki kustannuksia tulee työpaikalle, kuin Suomen hyvinvointivaltiollekin.
On korkea aika, että tiedostamme miten yleistä stressi, uupumus ja masennus on, ja alamme pohtimaan ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä. Jotta voidaan välttää ja vähentää yllä mainittuja, tulee ensisijaisesti panostaa omaan kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Kun panostaa itseensä riittävän palautumisen, hyvän ja säännöllisen unen, monipuolisen ruokavalion, mielen harjoitteiden ja liikkumisen kautta on jo hyvällä matkalla kohti parempaa elämänlaatua. Ja samalla tulee pohtia, miten työpäivästä voi tehdä tehokkaamman, ja saada enemmän aikaiseksi vähemmässä ajassa.