Kun ei kiinnosta pätkääkään

Vaikka jotain halutaan todella paljon, on sen eteen tekeminen monesti liian paljon vaadittu. Miksi näin? Mitä motivaatio on, miten se toimii, mistä sitä saa? Mikä avuksi, kun aivomme väittävät, ettei kiinnosta pätkääkään?

Sisältää mainoslinkkejä * 

Motivaatiokellunta, motivaatio
Kyseisen kellunan aikana hyvin monet asiat eivät kiinnostaneet. Eivät sitten pätkääkään. Mikä avuksi?

Mikäli kuuntelet päänsisäistä monologiasi, huomaat olevasi suhteellisen itsekäs ja tyytymätön tallaaja, jonka jatkuvasta toiveajattelusta et pääse mitenkään. On toiveita, tarpeita, haaveita, ajatuksia, murheita, haluja… Kovin pitkään emme ole tyytyväisiä, olimme saaneet tai saavuttaneet mitä tahansa.

Jos mietit asiaa tarkemmin, niin harvemmin kävelet päivästä toiseen pohtien miten ihanaa elämää on, kun sinulla on kaikki mitä tarvitset ollen totaalisen tyytyväinen jokaisesta sekunnista. Enemmän aikaa menee haluamiseen ja toivomiseen, oli kyse nälästä, matkustamisesta, kavereiden näkemisestä, juhlimisesta, paremmasta palkasta, laihemmasta kropasta tai turpansa kiinni pitävästä kollegasta. Haluamme aina jotain.

Kun on aika siirtyä haluamisesta tekoihin, alkaa pääkopassa kuitenkin toisenlainen tarinankerronta. Vaikka keksit miten hyvät syyt miksi jotain pitäisi tehdä tai saada, osaat kokeneena velhona vetää hatusta vieläkin paremmat syyt sille, mikset juuri nyt pysty sitä tekemään, tai mikset pysty siihen ylipäätänsä. Tai sitten seisot peilin edessä käyden palautekeskustelua siitä, miten jotain ei pitäisi tehdä.

Jos tavoitteena on esimerkiksi päästä parempaan kuntoon näin uuden vuoden kunniaksi, niin heti kun oma silmä välttää, ollaan suuhun tunkemassa useampaa Runebergin torttua. Samalla kun suussa pyörii tunnetun runoilijan vaimon herkullinen, mutta terveyttä vähemmän edistävä lahja maailmalle, voi pohtia, miten on edes mahdollista että oma silmä välttyy omalta tekemiseltä. Ei pitäisi olla, mutta monet kerrat olen yllättänyt itseni tekemästä juuri päinvastoin, kun mitä hetki sitten sovittiin peilin edessä. Onko sinulla sama ongelma?

Miksi ymmärtää motivaatiota

Kun päänsisäistä ”minä haluan ja olisi kivaa, mutta kun”-löpinää kuuntelee, ihmettelee sitä mistä ne kaikki oikein tulevat. Miksi jotkut ajatukset pysyvät ajatuksina, kun osa johtaa tekoihin? Miksi tietyt ajatukset seuraavat meitä vuodesta toiseen, vaikka käytännössä emme laita tikkuakaan ristiin niiden toteuttamiseksi? Miksi teemme asioita, joita meidän ei pitänyt tehdä? Miksi ollaan niin saamattomia, ja väitetään ettei kiinnosta pätkääkään, vaikka kuitenkin kiinnostaisi? Eikö olisikin mielenkiintoista ymmärtää paremmin tätä kokonaisuutta?

Motivaatio on moniulotteista. Se vaikuttaa meidän valintoihimme päivittäisessä elämässä, ja nämä pienet päätökset määrittävät lopulta meidän koko elämän. Siksi onkin mielenkiintoista ymmärtää motivaatiota. Kun jotain ymmärtää, on siihen helpompi vaikuttaa. Se antaa meille vastauksia kysymyksiin kuten miksi jotkut asiat kiinnostavat, kun toiset eivät, miksi teemme joitain asioita, tai jätämme tekemättä.

Kiinnostavinta on miten unelmoimme hienoista asioista, mutta emme ole valmiita tekemään mitään niiden eteen, ja kuitenkin se vaikuttaa negatiivisesti mielialaamme. Jos ei ole valmis tekoihin, ei ole järkevää voida huonosti sen takia. Syyttävää sormea on turha osoitella muihin, sen päälle saa kyllä ihan itse istua ja fiilistellä tuntemuksiaan. Selityksiä jaellaan loputtomasti, tai sitten hetkessä “ei kiinnostakaan”. Aivomme keksivät milloin mitäkin tekosyitä.

Ymmärtääksemme mitä voimme tehdä, otetaan askel taaksepäin ja katsotaan mitä motivaatio on.

Mitä motivaatio on?

Motivaatio on yhdistelmä tahtoa ja valmiutta. Motivaatioon vaikuttaa eri motiivit, jotka koostuvat tarpeista, haluista, palkkioista ja rangaistuksista. Motivaatio on summa yksilön aikaisempaa historiaa, ajatusta nykyhetkestä, ymmärrystä maailmasta, johon vaikuttaa lisäksi vireystilamme ja yleinen mielentilamme. Tiedostimme kaikkia motiiveja tai emme, koostavat ne tietyn tilan meille päivittäisessä elämässä, joka ohjaa päämäärätietoisesti tekemistämme.

Kun polte takapuolessa on tarpeeksi kova, huomaatkin että osaat, voit ja onnistut. Esimerkiksi on jännää, miten loppujen lopuksi teet kaikkesi saadaksesi ruokaa nälän äidyttyä tarpeeksi pahaksi, etkä anna itsesi kuihtua ET:n lailla joen varrelle (tosin nälkä ei ollut hänen suurin ongelmansa). Mutta jos kyse onkin tavoitteesta karistaa muutama kilo vyötäröltä, alkaa selityksiä tulemaan kuin sieniä sateella, samalla kun käsi kauhoo viimeisetkin muruset Suffeli Puff-pussista. ”Mulla on nyt kiirettä töissä”. ”Mun tarttee kato…”. “Kyl mä nyt voin palkita itteni, kun olin nii reipas ja sain kengät oikeisiin jalkoihin”.

Miten tämä homma nyt oikein toimii? Miten tunnistamme asiat jotka todella kiinnostavat, ja mitkä eivät ansaitse energiaamme edes ajatuksien tasolla?

E.T. ottamassa lepiä unelmoiden kotiin paluusta (ja todennäköisesti burritoista). HUOM! Kaveri muistuttaa pelottavan paljon K-Menun 23% sika-nauta jauhelihaa, joten jos oma nälkä olisi todella paha, joutaisi maestro pannulle. Soitan vaikka hänen puolestaan kotiin, ja kerron herkulliset suru-uutiset.

Mistä motivaatio tulee?

Meillä kaikilla on tarpeita, joita haluamme tyydyttää. Tarpeet määritellään sisäiseksi epätasapainon tilaksi, jonka ihminen haluaa tasapainottaa. Riippuen tarpeestamme, tulee motivaatio ns. “eri lähteistä”. Tarpeiden voimakkuus vaihtelee, samoin niiden aiheuttama frustraatio. Tavallaan voi ajatella, että mitä enemmän jokin asia aiheuttaa päänvaivaa, sen enemmän tehdään sen eteen. Tai vältetään sen tekemistä.

Maslowin tarvehierarkia on psykologinen teoria, joka on monelle tuttu. Sen mukaan meidän tulee ensin tyydyttää perustarpeet riittävässä määrin, ennen kuin siirrytään seuraavien tason tarpeille. Muita tunnettuja teorioita ovat Herzbergin motivaatio- ja hygieniateoria sekä McClellandin suoritusmotivaatioteoria.

Maslowin tarvehierarkia täydennettynä nykymaailman perustarpeilla.

Jotkut asiat on “vain pakko tehdä”. Joitakin asioita teemme savuttaaksemme nautintoa, toisia jätämme tekemättä välttääksemme kipua. Joitakin asioita teemme, koska olemme aina tehneet niin. Sitten on ehkä se motivaation ihanin muoto, sisäinen aurinkoinen voima joka lempeästi kuiskaa korvaasi mitä sydämesi halajaa, eli sisäinen motivaatio. Alla tarkempaa tietoa motivaation eri tyypeistä, jotka kertovat meille motiivien lähteet.

Motivaation tyyppejä
  • Fysiologiset ja biologiset tarpeet: ovat meidän perustarpeitamme, kuten nälkä, jano, väsymys, seksi, kivun välttäminen, huolehtiminen, aggressiot. Monet näistä ovat sellaisia, että ne on pakko hoitaa jossain vaiheessa.
    • Esimerkki: Ole juomatta vettä kolmeen päivään, siinä vaiheessa ei uusimman IG-kuvasi tykkäykset paljon kiinnosta, prioriteetit ovat aivan muualla.  
  • Ulkoinen motivaatio: on ympäristöriippuvainen. Ajatuksiisi ja tekoihisi vaikuttaa kulttuuri, normit, tavat, ystävät, mainokset, raha, muiden mielipiteet, trendit, ihanteet sosiaalisessa mediassa, ja milloin mitkäkin asiat. Sisäiseen motivaatioon verrattuna, ulkoisen motin palkkiot ovat lyhytkestoisia.
    • Esimerkki: Katsoessasi peiliin, sinua ei haittaa, että takaisin tiirailee lievästi ylipainoinen ihminen. Itseasiassa olet hyvinkin tyytyväinen, ja päätät vetäistä muutaman tulisen burriton miettimättä vaikutuksia kehonkoostumukseen. Lopputuloksena joudut painumaan kalsariostoksille pienehkön haaverin takia. Kaikki on hyvin, kunnes nappaat hyllyltä tulevat uudet bokserisi ja katsot laatikon kuvassa komeilevaa veistosmaista mieskarkkia. Pääkopan sisäinen retoriikka antaa sinun ymmärtää, että tältä sinunkin pitäisi näyttää. Sinulle voi tulla jopa hetkellisesti haikea olo, päätät että nyt alkaa kivenkova treenaaminen. Viikon verran käyt salilla, jonka jälkeen löydät itsesi taas kalsariostoksilta liian tulisten burritojen jäljiltä. Ulkoiset tekijät vaikuttivat hetkellisesti tekemiseesi, mutta sisäinen voima vei sinut kohti burritoja, koska sinulla ei ollut sisäistä motivaatiota tavoitella kalsariboksissa komeilevaa vartaloa.  
  • Sisäinen motivaatio: Kun teet mitä sinä oikeasti haluat. Ulkoiset palkkiot eivät päätökseesi vaikuta, vaan se tulee ilosta ja tyydytyksestä omasta toiminnastasi. Jos sisäinen polte on valtava, et voi itsellesi mitään. Sinun on pakko tehdä asioita saavuttaaksesi tahtosi. Sisäinen motivaatio on yleensä pitkäkestoista, koska se on jotain mitä sinä oikeasti haluat. Omat ja muiden uskomukset, jatkuvat selitykset ja tekosyyt voivat ikävällä tavalla laittaa kapuloita rattaisiin, minkä takia itsensä kuunteleminen ja itsellensä tärkeiden asioiden tavoitteleminen tai tekeminen ei todellisuudessa onnistu.
  • Dopamiini vaikuttaa suuresti siihen, teemmekö jotain asian eteen. Sen ansiosta teemme sellaisiakin asioita, jotka hetkellisesti tarjoavat positiivisen tunnereaktion, vaikka seuraukset olisivatkin meille todella haitallisia. Lue lisää aiheesta aikaisemmasta kirjoituksestani.
  • Vireystaso, väsymys, suorituskyky: Jos laiminlyöt terveyttäsi jatkuvasti, olet huonossa kunnossa, nukut aivan liian vähän, niin todennäköisesti suurien tavoitteiden saavuttaminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Kannattaakin miettiä välillä, miten parantaa omia energiatasojaan. Siinä huomaa että asiat voivat kiinnostaa ihan eri tavalla. Moni varmasti viettänyt tipatonta tammikuuta, jonka myötä voi huomata eron, kun jokainen viikon alku ei olekaan selviytymistä.
motivaatio, looking for motivation
Oletko tarkistanut taskut?

Kun ymmärretään paremmin motiivien lähteet, pystymme helpommin tiedostamaan mitä tarpeita koitamme tyydyttää. Kuuntelemalla itseään voi löytää mitä asioita oikeasti haluaa, ja mitä tekee muita varten tai “pakosta”. Ovatko vanhempasi aina halunneet sinusta lääkärin? Toivooko sohvalla sipsiä syövä puolisosi, että sinä olisit hieman tiukemmassa kunnossa? Mitä sinä todellisuudessa haluat?

Kun on tiedostettu asiat mitä oikeasti haluaa tavoitella, ollaan valmiita ottamaan seuraava askel. Sitten askel joko otetaan, tai ei.

Koodilla Kevin100 saat -10% alennuksen Biohakkerikaupan Biohakkerin käsikirjasta, stressikirjasta (myös e-kirjat), verkkokursseista, punavaloista sekä iltalaseista.

Haistattaa pitkät, vai eikö, siinä pulma

Vaikka tietäisi mitä haluaa, ei vielä hirveästi tapahdu. Useimmille unelmat pysyvät unelmina, koska matka niiden saavuttamiseksi on todellisuudessa pitkä ja epämukava. Tavoitteet vaativat tekoja. Tulee kerrata itselleen minkä asioiden parissa pystyy, ja minkä asioiden kanssa ei pysty elämään. Oletko valmis elämään ilman unelmaasi tai tavoitettasi? Tuottaako haaveilu sinulle jatkuvasti pahaa mieltä, vai onko haave enemmänkin sellainen “no jos nyt voittaisin lotossa, niin sitten…”? Älä hukkaa aikaasi haaveiluun, jos et ole valmis tekemään mitään asian eteen. Sitten on aika haistattaa sille unelmalle pitkät, ja siirtyä muihin asioihin.

Oletko valmis elämään epämukavuuden parissa saavuttaaksesi tavoitteitasi?

Jos asia onkin sellainen jota ilman et pysty elämään, tuleekin haistattaa pitkät omille peloille, vanhoille uskomuksilleen ja tarvittaessa muiden mielipiteille. Tulee päättää, että on valmis elämään epämukavuuden parissa tehdäkseen töitä tavoittaakseen unelmansa. Eikä välttämättä ole selkeetä polkua, jota pitkin mennä. Polulla tulee pomminvarmasti olemaan vastoinkäymisiä, epäilyjä ja turhautumista. Ja aina ei tule kiinnostamaan, ei sitten pätkääkään.

Tällaista epämukavuutta seuraavan askeleen ottaminen vaatii. Otatko sen, vai et?

Vaikkei kiinnostaisi, niin teen silti

Jos oikeasti asia on tavoittelemisen arvoinen, pitää välillä osata olla kuuntelematta omia ajatuksiaan, ja tehdä silti. Vaikeinta on yleensä saada itsensä liikkeelle, mutta sitten homma alkaakin rullaamaan.

Sivuta kaikki selitykset jotka tulevat mieleesi. Sinun ongelmasi ja haasteesi ovat useimmiten vain pääsi sisällä, olet itse asettanut rajasi. Näin yksinkertaista se on, selitti itsellensä mitä tahansa. Pitää mennä ja tehdä, vaikka aina ei kiinnostaisikaan. Kauniiden ajatuksien voimalla ei paljon saada aikaiseksi.

Jos et usko, niin ota mallia maailmalta. Luuletko, että ihmiset uskoivat itävaltalaiseen Arnold Schwarzeneggeriin, kun hän unelmoi bodybuilderin urasta, joka mahdollistaisi elokuvauran Amerikassa? Olikohan hänellä välillä epäilyjä itseensä, vai onko kaikki sujahtanut yhtä mallikkaasti kuin Runebergin tortut soppatorveen?

Miksi sinä et uskoisi itseesi, jos siitä kaverista tuli vielä Kalifornian kuvernööri? Miksi sinä et pystyisi saavuttamaan sinun unelmasi?

motivaatio, arnold schwarzenegger
“Herra opettaja, minusta tulee ensin maailman paras bodari, jonka kautta pääsen Amerikkaan tekemään Hollywood leffoja. Sitten ajattelin toimia hetken Kalifornian kuvernöörinä”. Olisitko sinä panostanut Unibetissä rahaa Arskaan? Mitä jos hän olisi kuunnellut sisäistä puhettaan silloin, kun se väitti ettei kiinnostakaan?

Kun alat tekemään, huomaat että pystyt, voit ja onnistut. Turha pelätä epäonnistumisia, koska ne kuuluvat asiaan. Michael Jordan on yksi NBA:n kautta aikojen parhaimmista pelaajista. NBA urallaan hän heitti yli 9000 heittoa ohi. 50,5 % kaikista heitoista heitoista menivät sisään. Mitä jos hän olisi pelännyt epäonnistumisia heitoissaan?

Kuinka monta kertaa sinä olet uskaltanut epäonnistua tavoitellessasi haaveitasi?

Tekeminen on kupletin juoni. Tekeminen tulee vaikuttamaan ajatuksiisi, ja ehkä alat jopa uskomaan itseesi saaden siitä lisää poltetta sisäiseen motivaatioosi. Siinä vaiheessa ei olekaan sitten enää väliä, mitä muut sanovat tai uskovatko he sinuun.

Aina ei kiinnosta, mutta jos asia on tavoittelemisen arvoinen, niin tee silti.

Tällä mentaliteetilla et todellisuudessa saa yhtään mitään aikaiseksi.

Uusi ihmelääke motivaatioon on tekeminen

Ajatuksesi ei määritä kuka olet, vaan tekosi. Jos ajatuksissa pyörii asioita, joita olisi kiva saavuttaa, mutta et ole valmis tekemään asioita saavuttaaksesi näitä ajatuksia on niille turha antaa aikaa. Siitä tulee vain paha mieli. Jos ei oikeasti kiinnosta tehdä asioiden eteen mitään, sano ei kiitos, ja käytä aikasi johonkin parempaan.

Jos asia on todella tavoittelemisen arvoinen, unohda sisäinen retoriikkasi siitä miksi et voisi sitä tehdä, miksi et jaksa, unohda muiden lannistavat puheet ja uskomukset. Usko itseesi, ja tee kuitenkin. Jos haluat vinkkejä muutoksen tekemiseksi, suosittelen kirjoitustani Muutoksen neljä perustaa – vastuu, identiteetti, menetelmä ja tavoite.

Kun tiedät mitä oikeasti haluat, älä jää odottamaan mitään taivaallista motivaatioruisketta pakaraan, jonka myötä tekeminen käy kuin itsestään. Ole valmis elämään epämukavuuden kanssa. Pitää vain tehdä, jatkuvasti ja koko ajan. Määrätietoisesti, peräänantamattomasti. Aina ei kiinnosta, vaikka tietäisi mitä haluaa. Siihen on vain yksi lääke, jos haluaa edistyä. Ja se on tekeminen.

Tekeminen toimii silloinkin, kun ei kiinnosta pätkääkään.

Motivoivin terkuin,

Kevin

Tue kokonaisvaltaista hyvinvointia

Auta minua kohentaamaan muidenkin kokonaisvaltaista hyvinvointia jakamalla kirjoitusta. Jos kirjoitus herättää ajatuksia tai kysymyksiä, voit jättää kommentin tai ottaa minuun yhteyttä sähköpostitse tai sosiaalisessa mediassa.

Viitteet ja lisäluettavaa

Lue myös :

Vastaa